Teksti ja kuva: Susanna Malo
Finlandia-talossa järjestetään hyvin erilaisia tapahtumia suurista istuvista illallisista konferensseihin ja livemusiikkitilaisuuksiin. Samat tilat taipuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin, ja tapahtumien vaihtuessa muuttuvat myös kalustukset, tekniset ratkaisut ja tilan muu toteutus.
Finlandia-talon esitystekniikan päällikkö Ilari Suonpää näkee 3D-mallinnuksessa monipuolisen työkalun tapahtumien suunnitteluun. Mallinnuksen avulla erilaisia toteutuksia voidaan suunnitella ja havainnollistaa todellisiin mittoihin perustuvassa tilassa jo etukäteen.
Finlandia-talo on yksi Digitaalinen tapahtumamuotoilu – 3D venueinfo -hankkeessa mukana olevista tapahtumatiloista. Hankkeessa tuotetaan digitaalisia tilamalleja ja vahvistetaan tapahtuma-alan osaamista niiden hyödyntämisessä. Finlandia-talosta hankkeessa mallinnetaan Piazza, yksi talon keskeisistä, ikonisimmista ja paljon käytetyistä tapahtumatiloista. Suonpää kertoo, että kiinnostavinta mallinnuksessa on juuri sen monikäyttöisyys: ”Käyttökohteethan ovat ihan rajattomat.”
Sama tila muuttuu tapahtumasta toiseen
Finlandia-talon arjessa samaa tilaa voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi Piazza voi toisessa hetkessä olla rakennettu suureksi istuvaksi illalliseksi, seuraavassa siellä voidaan järjestää konferenssi tai livemusiikkitilaisuus toisenlaisella kalustuksella ja tekniikalla. ”Mallinnuksen hyödyt sopivat monenlaiseen käyttöön ja etenkin siihen, kun tilan käyttötarkoitus muuttuu. Muutoksen kertominen on paljon helpompaa, kun sen pystyy näyttämään”, Suonpää sanoo.
3D-mallin avulla tilaan voidaan kokeilla erilaisia kalustuksia, rakenteita ja tapahtuman elementtejä ennen kuin mitään tarvitsee fyysisesti pystyttää. Kun vaihtoehdot voidaan nähdä etukäteen, suunnittelua ei tarvitse tehdä pelkästään sanallisten kuvausten tai oletusten varassa. Malli auttaa hahmottamaan, miltä erilaiset ratkaisut näyttävät, ja arvioimaan, mitä tilassa on todellisuudessa mahdollista toteuttaa.
Suonpää nostaa tämän yhdeksi mallinnuksen suurimmista eduista. Suunnittelu voidaan perustaa todellisiin mittoihin, rakenteisiin ja tilan ominaisuuksiin. Valokuva voi toimia inspiraationa, mutta se ei vielä kerro, pystytäänkö sama ratkaisu toteuttamaan toisessa tapahtumassa.
”Mallinnuksessa asiat perustuvat faktoihin eikä mielikuviin. Esimerkiksi aiemmasta tapahtumasta otettu näyttävä kuva voi herättää asiakkaassa ajatuksen siitä, että samanlainen toteutus halutaan myös omaan tapahtumaan. Kuvasta ei kuitenkaan käy ilmi, millaisiin rakenteisiin, mittoihin tai muihin reunaehtoihin alkuperäinen toteutus perustui. Valokuva ei vielä kerro, että joku toteutus pystytään toistamaan toisessa ympäristössä ihan samalla tavalla.”
3D-malli tuo nämä reunaehdot näkyviksi jo suunnitteluvaiheessa. ”Tällöin suunnittelu ei jää sen varaan, miltä jokin ehkä näyttäisi tai mahtuisiko se tilaan, vaan vaihtoehtoja voidaan arvioida todellisen tiedon perusteella.”
Yhteinen kuva nostaa tekemisen tasoa
Tapahtuman toteuttamiseen osallistuu joukko eri ammattilaisia. Asiakkaan lisäksi mukana voi olla myyntiä, tapahtumatuotantoa, tekniikkaa, ravintolapalveluita, somistajia, tapahtumatoimistoja ja muita kumppaneita. Jokainen tarkastelee tapahtumaa hieman eri näkökulmasta, ja suunnitelmien pitäisi välittyä ymmärrettävästi toimijalta toiselle. Suonpää näkee 3D-mallinnuksessa paljon potentiaalia juuri tässä tiedonkulussa. ”Kommunikointi paranee, kun kaikilla on sama kuva siitä, mitä ollaan tekemässä. Tekemisen taso yleisesti ottaen nousee jokaisella osapuolella tapahtumatuotannossa”, hän kuvailee.
Mallinnus mahdollistaa sen, että eri toimijat voivat tarkastella samaa suunnitelmaa ja hahmottaa kokonaisuuden samalla tavalla. Näin tapahtuman toteutukseen jää vähemmän epäselvyyksiä ja asioita, jotka joudutaan ratkaisemaan vasta paikan päällä. ”Mallinnus vähentää yllätyksiä.” Kun mahdollisimman moni asia on tarkistettu ja havainnollistettu jo etukäteen, tapahtumapäivänä ei tarvitse ratkaista yhtä paljon asioita lennosta.
Turvallisuus ja saavutettavuus konkretisoituvat
Yksi Suonpään esiin nostamista käyttökohteista on turvallisuus. Finlandia-talossa järjestetään myös tilaisuuksia, joissa turvallisuusvaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat, kuten valtiovierailuja. Suonpään mukaan kolmiulotteinen malli auttaa tekemään suunnitelmista ymmärrettäviä myös tällaisissa tilanteissa: ”3D-mallissa turvallisuuteen liittyvät asiat pystytään näyttämään paljon konkreettisemmin.”
Mallissa voidaan havainnollistaa esimerkiksi kulkureittejä, tilan rakenteita ja muita turvallisuuden kannalta olennaisia asioita tavalla, joka on helpompi hahmottaa kuin pelkästä kaksiulotteisesta piirroksesta. Mallinnus ei itsessään ratkaise turvallisuuskysymyksiä, mutta se tarjoaa välineen niiden suunnitteluun ja kommunikointiin.
Sama koskee saavutettavuutta. Suonpää nostaa esiin esimerkiksi korkoerot, hissit ja erilaiset kulkureitit, jotka tulevat kolmiulotteisessa mallissa konkreettisesti näkyviksi. Kun saavutettavuuteen vaikuttavat rakenteet ovat selkeästi nähtävissä, niitä voidaan huomioida paremmin jo tapahtuman suunnitteluvaiheessa osana muuta tilankäytön suunnittelua.
3D tuo esiin myös Alvar Aallon arkkitehtuurin
Finlandia-talossa mallinnuksella on lisäksi erityinen visuaalinen merkitys. Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa tilan arvo ei ole vain käytettävyydessä. Talossa on lisäksi paljon arkkitehtonisia muotoja, korkeuseroja, näkymiä ja yksityiskohtia, joita kaksiulotteinen pohjakuva ei pysty välittämään.
”2D ei kerro esimerkiksi kiinnostavista visuaalisista muodoista, joita tällaisessa Alvar Aallon suunnittelemassa talossa on erittäin paljon. Se tuo lisäarvoa myös visuaalisuuden ymmärtämiseen ja sen arvon ja kilpailuedun esiin tuomiseen”, Suonpää sanoo.
Kolmiulotteinen malli auttaa siis ymmärtämään myös sitä, mikä tekee tilasta erityisen. Tällä voi olla merkitystä paitsi tapahtumasuunnittelussa myös myynnissä: asiakkaalle voidaan näyttää, mitä mahdollisuuksia tilan arkkitehtuuri tarjoaa.
Seuraava askel on saada mallit osaksi arkea
Vaikka Suonpää näkee mallinnuksessa paljon mahdollisuuksia, hän painottaa myös teknologian käytännöllistä roolia. Valmis 3D-malli ei itsessään muuta työskentelyä, ellei sitä osata käyttää ja ellei se kytkeydy osaksi tapahtumatalon arjen prosesseja. ”Ei mallinnus pelasta koko hommaa. Sitä pitää ajatella työkaluna, joka pitää ottaa haltuun”, Suonpää toteaa.
Tässä koulutuksella on tärkeä rooli. Digitaalinen tapahtumamuotoilu – 3D venueinfo -hankkeessa mallinnusten rinnalla järjestetään tapahtuma-alan ammattilaisille koulutusta, jossa perehdytään 3D-mallien hyödyntämiseen käytännön työssä. Tavoitteena on vahvistaa osaamista niin, että malleja voidaan käyttää osana tapahtumien suunnittelua ja muita työprosesseja.
Finlandia-talossa kiinnostus ei rajoitu ainoastaan nyt mallinnettuun tilaan. Suonpään mukaan kiinnostusta olisi mallintaa laajemminkin talon eri tiloja. Samalla suurin kysymys on jo siinä, mitä mallinnuksen ja koulutusten jälkeen tapahtuu. ”Odotamme paljon sitä, miten tämän kaiken saa käyttöön. Se pitää saada integroitua oikeaksi työkaluksi. Parhaimmillaan työkalut kulkevat mukana tapahtuman eri vaiheissa ja tekevät suunnittelusta selkeämpää ja ennakoitavampaa.”